Ja juuri kun sitä luuli, ettei tämä voisi mennä enää yhtään hullummaksi. Selailin talon ostaneen Samu-sedän kanssa käymääni sähköpostikeskustelua ajalta ennen asianajajia. Löysin viestin, jossa ostaja toteaa, että katon vuoto juhannuksena 2018 johtuu luonnollisesta vanhenemisesta ja kuittaa sen siis olevan ok. Siis hetkinen? Eli tästäkö me olemmekin samaa mieltä? Tai ainakin olimme, ennen kun hänen pestaamansa lakimies Tero Lakka sai komennon eturintamaan. Saamassani oikeushaasteessa ei nimittäin ollut enää mitään luonnollista, vaan kyseisen vaurion synnyksi oli vaihtunut yläpohjan laatuvirhe, huono tuulettuvuus ja muut kaivamalla kaivetut syyt. Ja hupsista keikkaa, yhtäkkiä kantajalla onkin maakaaren 2 luvun 17 S:n 2 momentin mukaan oikeus vaadittuun hinnanalennukseen, koska kiinteistössä on muka ollut salaisia virheitä, joista hän ei ole tiennyt ennen kauppaa. 

Eivät takatukat, sähäkät permanentit ja kirjavat salihousutkaan enää hyvältä näytä, mutta ne nyt vain ovat kasarille tyypillinen ominaisuus.

Ostajahan on myös teettänyt lukuisia lisäselvityksiä, joissa on muun muassa idätetty katon eristeistä ja ilmansulkupaperista mikrobeja. Näiden löydösten haitallisuudesta terveydelle ei ole haasteessa mainintaa. Alallani tavataan sanoa, että varmin tapa tehdä teinistä päihteidenkäyttäjä, on kohdella häntä sellaisena. Varmin tapa tehdä talosta hometalo, on alkaa idättää labrassa Suomen ilmastossa sijaitsevan vanhan talon ulkorakenteiden mikrobeja. Hometaloihin ja lukuisiin luotettaviin lähteisiin perehtyneenä voin todeta, että mikrobit ja paikallinen mikrobikasvukin on rakennusten ulko-osissa melko tavanomaista. Ulkoseinien tuulensuojalevyjen ja yläpohjan eristeiden ulkopinnoilla voidaan usein todeta korkeitakin mikrobipitoisuuksia. Tästä huolimatta kaikissa ikääntyneissä rakennuksissa ei ole sisäilmaongelmia tai edellä mainittuihin puutteisiin liittyvää välitöntä korjaustarvetta. Meidän homeemme talossa aikanaan pakotti meidät välittömään väistöön. Nyt ostaja kuitenkin asuu talossa uuden kumppaninsa ja olettavasti tämän lasten kanssa. Miksi he altistaisivat itsensä, jos olisivat oikeasti huolissaan?

Siis anteeksi mitä? Eli koska olen mennyt hyvää hyvyyttäni poistamaan sammaleet katolta ja pinnoittamaan katon ennen kauppoja, niin tasonparannusta ei vastapuolen mukaan synny, jos nyt ostan hänelle kokonaan uuden katon? 

Eli ostaja on todistettavasti myöntänyt vesien läpitulon johtuneen luonnollisesta saumamassojen vanhenemisesta, mutta he ovat lakimiehensä kanssa kuitenkin päätyneet syyttämään puutteellista tuuletusta voidakseen väittää koko kasarikaton rakennetta laatuvirheeksi. Eivät takatukat, sähäkät permanentit ja kirjavat salihousutkaan hyvältä näyttäneet, mutta ne nyt vain ovat kasarille tyypillinen ominaisuus. Kyllähän minkä tahansa talon saa homehtumaan, ellei siitä pidä huolta. Talon pitää saada hengittää. Puita ei saa pinota vasten talon seinää, sillä ne voivat vaurioittaa seinän rakenteita. Jos puut pääsevät kastumaan, ne voivat aiheuttaa kosteusvaurioita seinäpintaan ja kerätä home- ja sienikasvustoa. Kukkaistutuksia ei saa tehdä sokkelin viereen, koska kasvi kerää kosteutta, jota se saattaa nostaa maasta ylöspäin talon puurakenteisiin. Etenkin pitkä kasvi vaikeuttaa ilmankiertoa talon rakenteissa ja näin seinän tuuletus ei kaikin ajoin enää ole välttämättä riittävä. Kasvin juuret saattavat myös löytää tiensä salaojaputkiin. Tällaisista asioista tulee omakotitalon ostajan ottaa selvää. Kevät-ja syystsekkaukset tulee tehdä katolle vuosittain. Ja etenkin kun ostajaa kehotettiin ennen kauppaa tehostamaan tuuletusta ja parantamaan ikkunapeltien kallistuksia. Hän on laiminlyönyt nämä kehotukset ja näin ollen itse myötävaikuttanut ongelman syntyyn. 

Lakkaa liekkeihin

Vesikatteen virheiden korjauskustannus on vaateessa 25.072 euroa. He perustelevat, että vesikaton piti kuntotarkastuksen mukaan olla vasta kunnostettu ja hyväkuntoinen, joten tasonparannusta tai käyttöiän pidennystä ei synny. Siis mitä?Lukekaa tuo lause oikeasti uudestaan. Miten ihmeessä tuosta lauseesta voisi mikään pitää paikkaansa? Eli koska olen mennyt hyvää hyvyyttäni poistamaan sammaleet katolta ja pinnoittamaan sen ennen kauppoja, niin tasonparannusta ei synny, jos nyt maksan hänelle kokonaan uuden katon? Miten katon pinnoitus voisi mitenkään olla verrattavissa uuteen kattoon? Leikkivätkö he tahallaan tyhmiä? Tämä on jo niin älytöntä, etten jaksa edes provosoitua. Enemmänkin tulee olo, että menetän kohta mielenkiintoni tähän. Siis oikeasti; mikä on lakimiehen vastuu päämiehensä harhaanjohtamisessa? Lakimieshän saa palkkansa joka tapauksessa. Ostajani oli oikeammilla vesillä silloin, kun uskalsi ajatella itse. Nyt hän vetää Lakkaa liekkeihin ja niin överiksi, että ei ole uskottava enää edes niiltä vähiltä osin mitä olisi voinut olla. Voitollani ei ole hintaa, mutta häviölläni on. Ellei Samu-setä olisi ruvennut ahnehtimaan, hän olisi voinut jopa voittaa jotain. Luotan siihen, että ahneella on paskainen loppu. 

Tällainen saa minut suuttumaan. Kaikilla meillä on täällä omat paskamme. Kenellekään ei ole luvattu ongelmatonta elämää. Kuka muuttaa vanhaan omakotitaloon ajatellen, ettei sille enää koskaan tarvitsisi tehdä mitään, vain koska se oli myyntihetkellä tuoreeltaan laajasti remontoitu?

Meidän vastineemme katto-caseen kuuluu, että kantaja on ennen kauppaa ollut tietoinen rakenteesta ja siitä, että yläpohjan tuuletusta on parannettava ja hyväksynyt sen. Kattotiilet olivat toimestani pinnoitettu, mutta katto oli yhä alkuperäinen ja tiilikatteen alapuoliset rakenteet olivat alkuperäiset. Tämä oli hyvin ostajan tiedossa. Rakennusaikana ei ole ollut yksityiskohtaisia rakentamismääräyksiä vesikaton rakenteesta. Tiilikatteen keskimääräinen tekninen käyttöikä on 45 vuotta, eli se tulee käyttöikänsä päähän 2028. Miten ihmeessä tasonparannusta tai käyttöiän pidennystä ei synny, jos nyt vuonna 2020 ostaisin hänelle kokonaan uuden katon? Matematiikka ei kyllä ole koskaan ollut vahvin lajini. Katto on joka tapauksessa elinkaarensa päässä (ikävähennys 90 %), eli hinnanalennuksen teoreettinen määrä on 752 euroa, mikä ei ylittäne merkittävyyskynnystä. 

Ymmärrän, että asianajajilla on monia juttuja päällekäin, ja että kuntotarkastusnivaskat ovat rasittavia lukea jopa lähemmäs neljänsadan euron tuntipalkallakin, mutta eikö tämä jo ole myös hänen oman päämiehensä harhaanjohtamista? 

Ostaja myöntää itsekin sähköpostissaan olevansa vainoharhainen ja näkevänsä peikkoja kaikkialla.  Samaisessa sähköpostissaan ostaja sanoo, ettei missään nimessä halua mitään riitaa meidän välille, ja että oikeus on vihoviimeinen paikka minne hän haluaa. Piilevä uhkaus kuitenkin siitä, että hän on valmis haastamaan oikeuteen ellen kiltisti tottele hänen vaatimuksiaan. Piilomanipulointia!

Puttosen paniikki

Lakimies Liekki-Lakan lisäksi kuntotarkastaja Puttonen eli Puttos Mikko alkaa näytellä yhä mielenkiintoisempaa roolia tässä farssissa. Ostaja kirjoittaa sähköposteissaan uhkaavasti nimenomaan Puttosen vaativan, että minun on tultava käymään talolla. Tässä viitataan taannoiseen tapaamiseemme talolla syksyllä 2018, josta olen kertonut enemmän aiemmissa blogiteksteissäni. Samu kirjoittaa, että läsnäoloni tässä tapaamisessa on Puttosen mukaan ”ehdotonta”. Ensinnäkin, mikä Puttonen on määräämään minua paikalle ja vastuuttamaan ylipäätään? Hänen on täytynyt olla todella paniikissa siitä, että hänen ammattitaitoaan kyseenalaistettaisiin. Puttonen oli jo myös tuominnut minut ennen kuin edes kävi talolla. Viestissä luki, että Puttosen mukaan virheet ovat kuin ovatkin myyjän vastuulla. Kätevää! Tilaa kuntotarkastus, saat tuomarin kaupanpäälle! Tehkää nyt joku tästä sketsihahmo Putoukseen!?

Puttosellehan olisi toki edullista, että korjaustarpeet olisivat piileviä virheitä, jolloin häntä ei voisi syyttää huolimattomuudesta. Nämä korjaustarpeet nyt eivät kuitenkaan ole piileviä vaan vanhan talon ominaisuuksia. Puttonen on kirjoittanut kuntotarkastusraporttiinsa ihan oikein, että tuuletusta kannattaa lisätä, etenkin jos ongelmia ilmenee. Eli ihan turhaan hän minun kimppuuni hyökkäsi käskien otsonoida Samu-sedän seinät. Uskon hänen panikoineen mahdollisuudesta joutua todistajaksi oikeuteen. No, siellä hän nyt kuitenkin on ja odotan todella mielenkiinnolla, kenen puolelle hän tällä kertaa asettuu. 

Sovimme tuossa tragikoomisessa tapaamisessa talolla konsultoivamme kuluttajariitalautakuntaa, mutta sitten Samu-sedästä ei yhtäkkiä enää kuulunutkaan mitään ennen joulukuuta, jolloin postissa tulikin sitten ensimmäisen aivan överi haastehakemus. Sitten vastineeni jälkeen meni vuosi ja taas jouluna tuli uusi haastehakemus. Ja nyt about kahden vuoden jälkeen olemme viimein pääsemässä käräjille, kunhan kukaan ei sairastu, jolloin käsittely siirtyy ensi vuodelle. 

I Swear To Tell The Truth, The Whole Truth and Nothing But The Truth So Help Me God.

Ostaja on kirjoittanut sähköpostiin myös, että häntä vaivaa tässä se, että jos joskus tulee tarve myydä talo pois, niin mahdolliset ongelmaa ovat silloin hänen vastuullaaan. Niin, eli havaitut ongelmat eivät ole aiheuttaneet hänelle välitöntä remontoinnin saati väistön tarvetta, mutta hän kaivelee näitä nyt varmuuden vuoksi kun myyjän vastuutani vielä on jäljellä. Hän ei vaan ymmärrä, ettei minun vastuuttamiseni poista hänen vastuutaan silloin kun hän on myymässä. Tuskin hän voi sanoa omalle ostajalleen, että joo kämppä on täynnä laatuvirheitä, mutta ei hätää talon edellisellä myyjältä on niiden vuoksi maksuhäiriömerkintä. Tuskin se uutta ostajaa lohduttaa. 

Lyömäaseena remontti 

Haasteessa saotaan, että kiinteistössä ja sen rakennuksessa on maakaaren 2 luvun 17 S:n 1 momentissa tarkoitettu laatuvirhe, koska kiinteistö salaisen virheen vuoksi poikkeaa laadultaan merkittävästi siitä, mitä myydyn kaltaiselta kiinteistöltä voidaan kauppahinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen perustellusti edellyttää. Niin, eli myydyn kaltaiselta kiinteistöltä. Eli vastapuoli myöntää jo tässä, että koska talo oli remontoitu muutoin uudenveroiseksi, niin ostaja haluaa myös uudet ulkoseinät ja katon. Kyllä kiittämättömyys on maailman palkka. Vastapuoli käyttää siis lyömäaseenaan tekemääni remonttia. 

Vastapuoli käyttää lyömäaseenaan tekemääni remonttia. Kyllä kiittämättömyys on maailman palkka. Välillä pintaan hiipii vahva viha. Kuinka hän kehtaa? Kuinka hän oikeasti kehtaa?

He väittävät ulkoseinärakenteen olevan hyvän rakennustavan vastainen, koska tuulensuojalevyn takana oli erillinen lasivillaeristekerros, joka oli asennettu tuulensuojalevyn ja julkisivumuurauksen väliin ja jonka vuoksi rakenne ei tuuletu eikä pääse kuivumaan. Yläkerran makuuhuoneen ulkoseinän tuulensuojalevystä ja runkopuista he ovat löytäneet kosteuden aiheuttamia jälkiä ja ulkopuolisessa mineraalivillaeristeessä on myös todettu mikrobeja. Ulkoseinärakenteen korjauskustannus on vastapuolen selvityksen mukaan yht. 40.742 euroa. Ulkoseinärakenteen puuverhoilu 26.351 euroa ja tiiliverhouksen muuraus 14.391 euroa. 

Voi hyvää päivää sentään. Ulkoseinät on tehty rakennusaikaisen rakennustavan ja tietämyksen mukaisesti. Rakennusaikaan vuonna 1983 tietämys rakenneratkaisuista on nykytiedon valossa “väärä”, mutta sen vuoksi rakenteessa ei ole nyt hinnanalennukseen oikeuttavaa virhettä. Rakentamisaikana oli voimassa rakentamismääräykset vuodelta 1976, joiden mukaan rakennus on rakennettu ja eriste ulkoverhouksen takana puuverhotussa ulkoseinässä on ollut mahdollinen. 

Ulkoseinärakenteen heikko tuulettuvuus (kapea tuuletusrako ja eriste tuuletusraon takana) eivät ole virhe, vaan vanhan rakennuksen normaali ominaisuus, joista ei ole rakennusaikana ollut yksityiskohtaisia määräyksiä. 

Kantajaa on kuntotarkastuksessa ennen kauppaa kehotettu kiinnittämään huomiota tuuletuksen riittävyyteen. Remonttiraportti sisälsi toimenpidekehotuksen asian kuntoon hoitamiseksi. Samu-setä karanneen vaimokkeensa kera on tullut tästä tietoiseksi ja hyväksynyt rakenteen. Kauppakirjan ja OP-kiinteistökeskuksen tietojen mukaan ostaja on käynyt talolla tutkimassa ja tutustumassa ainakin kolme eri kertaa ennen kauppojen tekoa. Kyseessä on rakennusajalle hyvin tyypillinen ongelma, joten ostajan voidaan myös olettaa olevan perehtynyt 80-luvulla rakennettujen talojen tyyppivikoihin selonottovelvollisuutensa velvoittamana.

Koska hän ei ole tuuletusta lisännyt, hän on itse myötävaikuttanut kosteuden syntymiseen. Näin ollen emmehän edes tiedä, onko kosteus syntynyt ennen kauppaa vai sen jälkeen? Ulkoseinärakenteen kosteusriski on myös pienentynyt huomattavasti, kun sisäpuolelle on uusittu eristeet sekä höyrynsulkumuovi. Ostajalla on todistelutaakka kaikista väitteistään. Tämä vaatisi rakenneavauksia, joita hän vielä ainakaan ei ole tehnyt. Onhan tässä toki vielä pari viikkoa aikaa. Rehellisesti en usko, että seinissä on sellaista vikaa, mitä hän aikoo edes korjata. Muutenhan korjaus olisi jo tehty, etenkin jos hän todella olisi talossa asumisesta huolissaan. 

Seuraavat kohdat kilpailevat kaikkein hulluimman haastekohdan tittelistä.

Ehdokas numero 1. Ostaja vaatii 5000 euroa siitä, että olisi muka laskemassa olohuoneen katon alas ”rakennusmääräysten mukaiseksi rakenteeksi”, eli hän väittää olevansa rakentamassa korkean olohuoneen umpeen ja piilottamassa kattoparrut tehdäkseen siihen kohtaan välikaton. Kuka uskoo, että hän todella tekisi tämän, jos nyt antaisin hänelle tähän tarkoitukseen viisi tonnia? Käsi ylös!? Tämä oli talon merkittävin persoonallinen piirre, johon ostaja nimen omaan ihastui.

Nämä kattoparrut ostaja väittää piilottavansa laskemalla katon alas jos saa minulta 5000 euroa.

Ehdokas numero 2. Haasteessa lukee, että ostajalle ei kuntotarkastuksessa annettu korjaus- eikä lisäselvityskehotusta. Siis hä? Annettiinpas. Miten voi väittää noin, kun siellä selkeästi lukee muun muassa näin: Nykyinen omistaja (eli tuolloin minä) ilmaisi huolensa ulkoseinärakenteen tuuletuksen riittävyydestä. Heikko tuulettuvuus ei näy kuitenkaan millään tavoin rakenteissa. Tätä on hyvä kuitenkin tehostaa, jos näin on. Ymmärrän, että asianajajilla on monia juttuja päällekäin, ja että kuntotarkastusnivaskat ovat rasittavia lukea jopa lähemmäs neljänsadan euron tuntipalkallakin, mutta eikö tämä jo ole myös hänen oman päämiehensä harhaanjohtamista? 

Melkein nostaisin kisaan vielä ehdokkaaksi numero 3 aiemmin mainitun perustelun vaatia uutta kattoa 25 tuhannella eurolla, koska tasonparannusta tai käyttöiän pidennystä ei vastapuolen mukaan synny elinkaarensa päässä olevan katon pinnoituksen vuoksi.  

Ehdokas numero 4. He myös viittaavat kauppahinnan olleen ilmeisen korkea. Give me a break. Lähdin myymään taloa hintaan 298 000 laitettuani sen remontointiin noin 150 000 mieheni henkivakuutusrahoja ja isäni eläkesäästöjä sekä otettuani niskaani myös kuolleen mieheni osuuden talolainasta voidakseni ylipäätään talon myydä. Laskin myyntihintaa ostajalle 40 000 alkuperäisestä pyynnistä. Talokaupat tehtiin hintaan 260 000, johon vaikutti sijainti suositulla alueella ja oma tontti + heidän mukaansa tinkaama 5000 euron arvoinen valkoinen nahkasohva. Eli eiväthän ostajan vaatimat rakennuksen remonttikustannukset ole mitenkään suoraan vähennettävissä kauppahinnasta hinnanalennuksena. 

Ehdokas numero 5. Ostajan vaatimukset siis ovat 1. Hinnanalennus 74.816 euroa + korko. 2. Selvittelykulut 8.288,42 euroa + korko. 3. Oikeudenkäyntikulut X euroa + korko. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että ensimmäisessä haasteessa vastapuolen ensisijainen pyynti oli kaupan purku ja koko kauppasumman palauttaminen korkoineen. Eli pyynti on tullut jo 200 tuhatta alaspäin, mutta on silti yhä aivan överi. He ovat muuttaneet vaateitaan useasti, mikä ei luo kovin uskottavaa kuvaa. Tuntuu, etteivät he usko oikein usko itsekään omaan juttuunsa. 

Saa äänestää!

Torikka ei neuvottele

Vastapuolen lakimies on muun muassa tiedustellut olisiko Torikka halukas aloittamaan sovintoneuvottelut. No kuulkaas, kun Torikka ei ole halunnut edes aloittaa tätä riitaa in the first place! Ostajan lakimies ilmoitti joskus toukokuussa, että hänen päämiehensä olisi sovinnon saavuttamiseksi valmis merkittävään vastaantuloon kannevaatimusten ja selvittelykulujen osalta.

Jos hänen päämiehensä ei kerran halua riidellä, niin jatkoon sellainen vinkki, että ei kannata haastaa ketään oikeuteen. Se hankaloittaa huomattavasti sovinnon syntymistä, jos siihen kerran pyrkii. Vastapuoli houkutteli sovintoon, että oikeudenkäyntikulut voitaisiin kuulemma jättää kuittiin edellyttäen, että vakuutusyhtiö sen hyväksyy. Ja tästä vastuutettiin minut? Taisi Samu-setää alkaa itseään pelottamaan nuo oikeudenkäyntikulut, jotka tulevat hänen maksettavakseen, jos hän häviää. Pyydettiin palaamaan asiaan, jos Torikka on valmis neuvottelemaan. No, Torikka ei nyt kahden vuoden kiusaamisen jälkeen neuvottele kyllä enää yhtään mitään. Sovinto eli jonkun summan maksaminen tarkoittaisi, että myönnän olevani vastuussa virheistä. En voi vastuuttaa itseäni mahdollisista piilovirheistä, vaan kyllä se on sitten oikeuden päätös, jos näin on. 

Tuomarikin kyseli, onko vielä neuvottelumahdollisuutta, mutta koska meidän osapuolten näkemykset ovat niin kaukana toisistaan, edessä on siis pääkäsittely 3.-4.11. 

Eli summa summarum kiistelemme siitä, onko salaisia virheitä (ei), onko kantaja ollut tietoinen rakenteista ja hyväksynyt ne (kyllä)? Oleellista on myös välttämätön korjaustarve? (Ei tunnu olevan, kun ostaja ei ole mitään kahteen vuoteen tehnyt, eikä kokenut tarvetta muuttaa evakkoon.) Ja sitten vielä korjauskustannukset ja tasonnousu-kysymykset, jotka ovat ylimitoitetut ja etenkin tasonnousutoive aivan överi. Viimeinen kiistakapula on hyvän rakennustavan vastaisuus vuonna 1984. Tästä tosiaan todisteluvastuu on kantajalla.

Ei tartte auttaa 

Oikeusapua ei muuten herunut. Hakemuksessa katsottiin vain tulot, eikä menoiksi muita kuin aso-asuntoni vastike. Oikein oikeudenmukaista. Mitäpä niitä muita kuluja kahden lapsen äidillä voisi olla! Mutta ei siis huolta, verorahoja emme nyt ainakaan tuhlaa. Edustanen todennäköisesti itse itseäni hovissa, jos sinne asti päädytään. 

Tuntuuhan se toki hurjalta, että vielä tämän vuoden puolella saatan olla pakotettu luopumaan rakkaasta itse itselleni tekemästäni työpaikasta, joka on minulle vähän kuin oma lapsi. Sillä jos se menisi niin, että hävitessäni tekisin töitä enää vain maksaakseni ostajalle remontteja, niin eihän siinä olisi mitään järkeä? Ellen suojaosankaan jälkeen saisi enää edes omaa remonttilainaani samaisesta talosta lyhennettyä, niin mieluummin käytän aikani vaikka hyväntekeväisyyteen. Luottotietonsa menettäneet ovat sanoneet kokeneensa toisen asteen kansalaisuutta, mikä kuulostaa kamalalta. Mutta näitä talosta tulevia arpia minä kannan ylpeydellä. Talo on vienyt meiltä jo kaiken. Jos se vielä viimeisen ristinsä päälleni laskee ja vie luottotiedotkin, niin olkoon sitten niin. Samoin kuin Akin kuollessa tiesin, en olisi voinut tehdä enää mitään enempää, eli omatuntoni on siten puhdas. 

Luottotietojen menetys on pientä niihin menetyksiin verraten mitä olemme jo kokeneet. Sen tuskan jälkeen, kun näkee lastensa kärsivän isän menetyksestä ja pelkää pahimmillaan teinin traumaperäisen tuskan kärjistyvän itsetuhoisuuteen, josta isä on teollaan näyttänyt mallia, ei tämä talo-case tunnu miltään. Rakkaiden aktiivinen kuolemantoiveen sanoittaminen on silkkaa kauhua. Kun on kestänyt sitä vuosia, niin olen kiitollinen, että oikeustaistelu on tällä hetkellä isoin huoleni. Toki talostressi näkyy iholla, eikä tämä tietenkään mitään kivaa ole, mutta kukaan ei ole nyt sentäs kuolemassa käsiini. 

Tietysti välillä tulee heikkoja hetkiä, jolloin tekee mieli kiukutella, että miksi Aki ei voi olla rinnallani tässäkin taistelussa? Silloin tekee mieli uhriutua ja antaa itselleen lupa ajatella, miksi hän jätti minut tänne yksin kestämään tämän paskan? Miksi hän ei pelasta minua? Miksi hänen vanhempansa eivät auta? Hehän tämän talon rakennuttivat. Mietin, jättäisinkö tähän tilanteeseen itse oman lapseni lesken lapsenlapsieni kanssa? Mutta he ovat jo iäkkäitä eläkeläisiä, mitä he voisivat tehdä? Ja he ovat jo menettäneet oman poikansa. Se on hirvittävin menetys kaikista. He ovat siis jo kärsineet paljon minua enemmän. Ei heidän vastuuttamisensa toisi kuin pahaa mieltä kaikille. 

Nyt kun oikeuskäsittelyyn on enää yksitoista päivää, niin huomaan olevani vihaisempi mitä aiemmin. Todellinen hihojen kääriminen on alkanut. Onhan tämä vienyt minun aikaani aivan kohtuuttomasti. Ja miksi? Koska ostaja ei ole voinut selvittää vastuitaan ennen kauppoja!? En ole ikinä syönyt ainuttakaan uni- tai rauhoittavaa lääkettä, mutta nyt olen ihoni vuoksi vahvalla antihistamini- ja kortisonikuurilla. En keksi mitään muuta kuin kropalle kestämättömän stressin, jonka vuoksi olo on kuin tulipesässä, missä iholle vielä hakataan nuppineuloja. Sunnuntai-illan istuin päivystyksessä, koska ihottuman polte oli niin sietämätön.

Tällainen saa minut suuttumaan. Kaikilla meillä on täällä omat paskamme. Kenellekään ei ole luvattu ongelmatonta elämää. Kuka muuttaa vanhaan omakotitaloon ajatellen, ettei sille enää koskaan tarvitsisi tehdä mitään, vain koska se oli myyntihetkellä tuoreeltaan laajasti remontoitu? Tyhmyys suutututtaa.

Välittäjän käyttämä salaojista kattoon remontoitu -myyntispiikki on ollut aivan totta. Talo oli remontoitu salaojista kattoon. Jos olisimme uusineet vielä ulkoseinät ja katonkin, niin silloin talo olisi ollut uusi. Emme väittäneet sen olleen uusi. AAARGH!!! Omakotitalossa asuminen on ikuista työtä. Muistan ajatelleeni, että jos olisin itse jäänyt taloon, niin seuraavaksi olisin käynyt ulkoseinien kimppuun ja parantanut niiden tuuletusta. Aivan kuten vastuullisesti ostajaa opastin. Minulla ei kuitenkaan ollut varaa jäädä taloon ja se oli muutenkin minulle ja lapsille aivan liian iso. Halusin myös eroon raskaista muistoista. Olihan mieheni yrittänyt tappaa itsensä taloon useasti ennen kun siinä toisaalla onnistui. En myöskään enää jaksanut omakotitalon vaatimuksia. Ilman homehistoriaakin kaikissa omakotitaloissa on ihan järjettömästi työtä. Halusin ostajan, joka ymmärtäisi tämän ja haluaisi pitää rakkaasta kodistani huolta. Tein hänelle upouuden lattian, sisäseinät, kylppärin ja saunan, sähköt, putket, salaojat, Puustellin keittiön viinikaappeineen, terassin ja takapihan uusine maa-aineineen ja nurmikoineen ja maksoin maakellarin täytön vielä kaupan teon jälkeenkin. Välillä hiipii vahva viha. Kuinka hän kehtaa? Kuinka hän oikeasti kehtaa?

Talokaupat tehtiin kahdeksas helmikuuta, mikä on myös Akin kuolinpäivä. Kun tämä oikeustaistelu on ohi, eli kun tuomio on saatu, niin 8.2.2021 kun Akin kuolemasta tulee kuluneeksi kahdeksan vuotta ja myyjän vastuuni päättyy, ajattelin tehdä pyhiinvaellusmatkan niin lähelle talon rajaa kuin laki sallii. Ehkä voisin juoda maljan 17 vuoden pituiselle yhteiselle matkallemme. Olettaen, ettei minulla ole tuolloin lähestymiskieltoa. Toki on mahdollista, että tuolloin taistelemme yhä hovissa, mutta myyjän vastuuni päättyy tuolloin, eli uusista asioista ostaja ei enää voi valittaa. Napanuorani, joka minut kasvatti karulla tavalla aikuisuuteen katkeaa tuolloin. Se on minulle iso päivä. Mutta sitä ennen on 3.-4.11 USA:n pressan vaalit ja meidän pääkäsittelymme Hullut päivät and i am ready for court!

Lue mistä kaikki alkoi: Inhimillinen virhe

Tunnelmia asianajajani tapaamisen jälkeen: Vastalause! Spekulointia!

Stalkkausta homehuudeilla tekstistä Rysän päällä!

Sain syytöksen valehtelusta: Surullisen kuuluisan sohvan tarina.

Ja koko mun tarinani löytyy tästä linkistä!