Tämä on Hometalo-kategorian seitsemästoista blogiteksti

Tarkoitukseni ei ole hankaloittaa asioita entisestään tai tehdä tikusta asiaa tuottaakseni sisältöä blogiini. Believe me, tekisin tänäkin sunnuntaina todella paljon mieluummin ihan jotakin muuta kun täyttäisin rikosilmoitusta. 

Tämä asia on vain jäänyt todella häiritsemään ja haluan ymmärtää, tapahtuiko tässä mahdollisesti sellainen virhe, jolla oli merkitystä saamani tuomion kannalta. Hyväksyn enemmän kuin mielelläni sen, ettei näin ollut. Osittain jopa toivon sitä, sillä tällöin saamani tuomio olisi huomattavasti helpompi hyväksyä. En kuitenkaan voi elää sen epätietoisuuden kanssa, että minut mahdollisesti tuomittiin epäreilusti perustuen väärinkäsitykseen. Olen tekemässä rikosilmoitusta tutkintapyyntönä perättömän lausuman mahdollisuudesta tuomioistuimessa. En siis suinkaan väitä, että tässä olisi tapahtunut rikos. Minulla ei ole riittävää ymmärrystä lakipykälien tulkinnasta voidakseni olettaa niin. Jos poliisi minulle kertoo, ettei näe tässä tapahtuneen mitään väärää, niin hyväksyn asian kyllä. Haen siis oikeutta ja mielenrauhaa, en kostoa. 

Tuomioistuimen tulisi oikeusvaltiossa voida perustaa ratkaisunsa tosiasioihin tulematta harhaanjohdetuksi.

Te rakkaat blogini lukijat kerroitte minulle, että kannattaa kirjoittaa tutkintapyyntö itse eikä luottaa siihen, että poliisi kirjaa sen puolestani selostukseni perusteella. Tässä kun on todella tärkeää, että kaikki sanamuodot ovat oikein. Olen nyt parhaan kykyni mukaan hahmotellut rikosilmoitukseen kirjattavaksi seuraavaa. Lukekaahan tämä läpi ja laittakaa kommenttia tulemaan! Uskaltakaa sanoa myös se, jos uskotte, ettei rikosilmoitus hyödytä, sillä en kaipaa mitään ylimääräistä draamaa. Kiitos avustanne! 

No niin, tästä se lähtee.

Hyvä Poliisi (vai miten se pitää aloittaa? :))

Toivoisin tutkittavan, syyllistyikö kiinteistökauppariidassamme minut oikeuteen haastanut taloni ostaja Samuli Saastamoinen perättömään lausumaan tuomioistuimessa väittäessään hänellä olevan hallussaan dokumentin, mitä hänellä ei todellisuudessa ollut. Kantaja onnistui näin harhaanjohtamaan käräjäoikeuden tuomari Topi Kilpeläistä uskomaan, että rakennusvalvonta edellyttäisi remonttia, johon kantaja perustaa kanteensa hinnanalennusvaateen.

Tuomari Kilpeläinen piti tarkistamatta uskottavana kantajan kertomusta (litterointi lausunnosta liite 1.) siitä, että rakennusvalvonta edellyttäisi talon kaikkien ulkoseinien purkamista ja rakentamista uudelleen ja antoi tuomion (tuomio liite 2.) perustuen tähän virheelliseen olettamukseen. Totuudenvastainen olettamus siitä, että rakennusvalvonta edellyttäisi kaikkien seinien purkamista sekä uudelleen rakentamista, vahvisti tuomarille perusteettomasti myös piilovirheen olevan niin paha, että se todella vaatisi näin radikaalia toimenpidettä. Näin ollen perätön lausuma vääristi epäreilusti myös tuomarin harkintaa jutun varsinaisen virheen osalta ja oli siis myös siltä osin merkityksellinen. 

Kantajalla ei ollut esittää väitteensä tueksi mitään dokumenttia, eikä tällaista löytynyt myöskään rakennusvalvonnasta. Edes julkisivuremontin muutoslupaa ei löytynyt hyväksyttynä. Saastamoinen oli tehnyt kyllä kyseinen hakemuksen, mutta se oli rauennut puutteellisena (rakennusvalvonnan asiakirjat liite 3.). Eli Saastamoisen hakema julkisivuverhoilun muutoslupa oli rakennusvalvonnassa hylättynä ko. lausunnon antamisen hetkellä toisin kuin hän väitti. Lausunnossaan Saastamoinen sanoo totuudenvastaisesti; ”mulla on dokumentti siitä hyväksytystä suunnitelmasta olemassa, se on tehtävä.” 

Liitetäänpäs tähän tässä kohtaa nyt vielä kokonaan tämä ko. litterointi teille, jotka ette ole sitä vielä lukeneet:

Lakka (vastapuolen lakimies): Sitten vielä tästä näistä tarjouksista eli eli tota olet Primaltaja sitten tota tältä tältä Kymppirakenteelta oot pyytänyt tarjouksia sekä tän tän tota julkisivun eli ulkoverhouksen tuuletusraon raon tota parantamisesta ja ulkoseinärakenteen korjaamisesta ja sitten tän vesikaton korjauksesta niin niin tota onko tarkoitus tehdä nää korjaustoimenpiteet ja miksi niitä ei vielä ole tehty?

Saastamoinen(kantaja): No se miksi ei oo tehty nii sehän tuli esille että mä olin sain ne tarjoukset kilpailutin niitä heiän kanssaan taso on tää mikä on vaateissa ja menin pankkiin tai anteeks Teams-palaveri jossa todettiin että mä en lainaa remonttiin voi saada. Eli mä kerroin avoimesti sen että missä mennään ja tarviin näihin remontteihin lainan ja sillon sillon tuota oli itsestään selvää että talon arvo on tipahtanut ja enää ei ilman ulkopuolisia takauksia lainaa oo mahollista saada. Ja sehän oli sit semmonen isku naamalle, koska olin suunnitellu jo että remon..olin siis käyny rakennusvalvonnassa kuvat hyväksymässä mitkä prima prima rakentajat ansiokkaastiteki eli eri versioita missä puu yks vaihtoehto oli puhas puuverhoilu mut se ei menny rakennusvalvonnassa läpi niin sit tehtiin kaks kolme eri versiota missä on vähän tiiltä eli nyt se isoin tiiliseinä jää tiilelle eli se tullaan purkamaan ja raken.. muuraamaan uudestaan. Se oli niinku se lievin tiilivaihtoehto mihin rakennusvalvonta suostu siitä mulla on dokumenttisiitä hyväksytystä suunnitelmasta olemassa se on tehtävä. Täs on kakskin asiaa jos mä jossain vaiheessa haluan talosta luopua eli myydä sen nää remontithan on pakko tehdä. Ehän mä voi harkitakaan talon myymistä ilman että nää Janhosen, Bradon suosittelemat remontit on tehty ja toinen on se että toi talohan on mulle kotija nykyiselle perheelle koti emmä siitä halua noin vaan lähteä nostelemaan.

Rakennusvalvonta valvoo kaavanmukaista rakentamista, eikä anna remonttimääräyksiä yksityistalouksille. Rakennusvalvonta ei edellytä tekemään uudelleen mitään sellaiseen kohteeseen, johon se on rakennusluvat aikoinaan hyväksynyt. Tähän kohteeseen ne on hyväksytty jopa kahdesti talon valmistuttua 80-luvulla ja teettämäni ison peruskorjausremontin jälkeen uudelleen vuonna 2015. Näihin hyväksyttyihin lupiin sisältyy myös ulkoseinärakenne. Se, että vastapuoli onnistui viestimään totuudenvastaisesti, että rakennusvalvonta edellyttäisi edes osaa remontista, vahvistaa väärää mielikuvaa, että rakennusvalvonta jotenkin tunnustaisi piilovirheen ja että vaatisi jotakin toimenpidettä. 

Vastapuolen lakimies Tero Lakka myönsi virheen tuotuani sen blogissani esiin, mutta vastuutti siitä tuomaria. Hän korjasi virhettä vastineessaan hovioikeudelle toteamalla, että tuomari Kilpeläinen oli ymmärtänyt virheellisesti ko.lausunnon. Lakka kirjoitti: ”Saastamoinen ei ole käräjäoikeudessa kertonut rakennusvalvonnan edellyttävän tiiliverhouksen purkamista.” Ongelma onkin se, että näin tuomari on Saastamoisen lausunnon kuitenkin tulkinnut. Eikä vain tiiliverhoilun vaan myös puuverhoilun osalta. Saastamoinen sanoi lausunnossaan: ”Se on tehtävä”, viitaten rakennusvalvonnan dokumenttiin, jonka hän väitti hänellä olevan. Kilpeläinen kirjoitti tuomiossaan: ”Käräjäoikeus pitää uskottavana kantajan kertomusta siitä, että rakennusvalvonta edellyttää myös tiiliverhouksen purkamista ja rakentamista uudelleen. Korjauskustannus on siten yhteensä 40.742 euroa.”

Vastapuoli ”korjasi”, että Saastamoinen tarkoitti lausunnossaan, että ”rakennusvalvonta edellyttää, että ainakin pisin tiiliverhottu seinä tulee jättää korjauksen jälkeen tiiliverhoukselle.” Tämäkin pahimmillaan viestii yhä väärin, että rakennusvalvonta jotenkin edellyttäisi ko. korjausta. Rakennusvalvonta edellyttää kyllä, että tiiliverhoilua tulee Ristikivessä Lehdokintien taloissa tietty määrä olla, mutta se ei edellytä tekemään kyseistä remonttia. Se edellyttää säilyttämään, ei purkamaan ja rakentamaan uudelleen. Jos kantaja haluaa ulkoseinänsä uusia, se on hänen oma valintansa, ei rakennusvalvonnan vaatimus. 

Vaikka Lakka nyt vastineessaan hovioikeutta varten onkin korjannut, että kysymys oli siis uusien julkisivukuvien hyväksymisestä rakennusvalvonnassa, niin vahinko on jo ehtinyt tapahtua. Virheen seurauksia ei ole korjattu. Seuraukset tuhoavat talouteni peruuttamattomasti, koska perintää ei ole virheestä huolimatta keskeytetty. Lakka myönsi vastineessaan huomanneensa ko. virheen heti tuomion tultua, mutta hän käynnisti perinnän tuomiosta välittömästi. Minulta ulosmitataan parhaillaan oikeudenkäyntikulujen kanssa yhteensä 60 000 euron tuomiosummaa, mikä ensinnäkin perustuu väärinkäsitykseen ja toiseksi hovin jatkokäsittelyluvan myötä on ilman lainvoimaa. Minulla ei ole taloudellisesti mahdollisuutta asettaa torjuntavakuutta perinnän keskeyttämiseksi. 

Mahdollinen riskirakenne ei ole aiheuttanut mitään sisäilmaongelmaa, eikä se näin ollen asumisterveysasetuksen mukaisesti ylitä toimenpiderajaa.

Vastapuolen virhe voi teoriassa olla tietysti tahaton, kuten he varmasti joka tapauksessa tulisivat mahdollisessa tutkinnassa väittämään. Rikoslain 15 luvun 1 § koskee perätöntä lausumaa tuomioistuimessa. Perätön lausuma edellyttää tahallisuutta, lukuun ottamatta 4 §:ää, joka koskee tuottamuksellista perätöntä lausumaa. Tämä lausuma on ollut tuottamuksellinen. Vaikka tuomiosta määrätty velka on vielä ehdollinen, niin olen velvoitettu maksamaan sitä jo. Haluaisin selvittää, täyttyykö tässä kriteerit perättömään tuottamukselliseen lausumaan, vaikka vastapuoli ei tunnustaisikaan tahallisuutta? 

Minulla ei ole mitään tätä julkisivuverhoilun muutosta vastaan. Ongelma on se, että sillä onnistuttiin virheellisesti viestimään tuomarille, että remontti olisi pakko tehdä ”piilovirheen” vuoksi. Tämä ”piilovirhe” on 80-luvulle ominainen rakennustapa, jota nykypäivän kokemustiedolla voidaan helposti pitää ”vääränä”. Kyseisenä aikakautena tämä tietämys puuttui, eikä rakennetta sen perusteella voida pitää virheellisenä. Mahdollinen riskirakenne ei ole aiheuttanut mitään sisäilmaongelmaa, eikä se näin ollen asumisterveysasetuksen mukaisesti ylitä toimenpiderajaa. Lisäksi ostajaa on myös kehotettu lisäämään ulkoseinien tuuletusta jo ennen kauppaa, joten jutun menestyminen on siltäkin osin kestämätön myyjän yleisen oikeusturvakäsityksen kannalta. Tämä jää hovioikeuden ratkaistavaksi. 

En hae tällä tutkintapyynnöllä muutosta tuomioon. Hovioikeus tulee käsittelemään jutun kokonaisuudessaan mahdollisen piilovirhevastuun osalta. Sen sijaan haen oikeutta ja ymmärrystä nykytilanteelle. Haluan selvittää, onko tuosta perättömästä lausunnosta ja ongelman liioittelusta mahdollista aloittaa tutkintaa, sillä tuomioistuimen tulisi oikeusvaltiossa voida perustaa ratkaisunsa tosiasioihin tulematta harhaanjohdetuksi. Annetut väärät tiedot ovat olleet tuottamuksellisia, eikä vastapuolen lausunnon ”korjaaminen” ole poistanut minulle siitä aiheutuvaa peruuttamatonta haittaa. 

Lähde: https://www.kiinteistolakimies.fi/b/peraton-lausuma-kiinteistokauppariidassa